Virallinen nimi » Raadelman Keikari Tuttavien kesken » "Keke, Keikari" Rekisterinumero »VH06-018-8354 Rotu » suomenpienhevonen Sukupuoli » ori Syntymäaika » 05.10.2009 * Säkäkorkeus » 147cm Väri » kimo Koulutustaso » ko Va B / re 100cm Painotus» yleispainotus Kasvattaja »Raadelman Hevostila Omistaja »Virtuaalitalli Lakea Kilpailut / Orimainos
Palkittu varsojen arviointitilaisuudess 28.03.2010 SV-I palkinnolla VIR MVA Ch arvonimi myönnetty 27.10.2010.
31.10.2010 orien kantakirjaustilaisuus, 59p ei hyv.
05.01.2012 orien kantakirjaustilaisuus, 64p KTK III
10.01.2012 suomen(pien)hevosten laatuarvostelu, 90p SLA-I
31.01.2012 yleislaatuarvostelu, 118p YLA2
15.03.2012 kouluratsastuksen laatuarvostelu, 99p KRJ II
Keikari muutti Lakeaan pian vieroituksen jälkeen. Aloin häntä kutsumaan pelkällä Keikari nimellä tai vain Kekeksi. Tämän orivarsan elämä ei lähtenyt käyntiin turvallisesti emän hellässä hoidossa. Emä Kerttu Kertaa Kerttu ILO menehtyi varsomisessa. Suurikokoinen vahva orivarsa kuitenkin selvisi, kun päivää aiemmin varsonut hannoveritamma Visse otti varsan hoiviinsa. Vain viikkoa aiemmin myös Keken isä oli jouduttu lopettamaan, loukattuaan aiemmin vasemman etupolvensa tapaturmaisesti. Vanhan orin jalka ei enää kuntoutunut ennalleen ja aiheutti orille tarpeetonta tuskaa. Niin Joikuri päästettiin laukkaamaan vehreille laitumille. Vanhempien menehtyminen oli tietenkin suuri pettymys Lakealle, koska Keke on ostettu tilausvarsana jalostuskäyttöön. Jalostusorien menestystä pyrimme kasvattamaan kiertämällä erilaisissa kissanristiäisissä ja hankkimalla heille arvonimiä. Vanhempien olisimme toivoneet keränneen hieman enemmän itselleen mainetta ja mammonaa, joka olisi edes auttanut myös jälkeläisensä menestymiseen. Aina ei asiat mene ihan suunnitelmien mukaan. Alun perin en voinut kuvitellakaan ostavani Lakeaan kimoa suomenhevosta. Mielestäni kimo ei ole suomenhevosen väri, mutta maku muuttuikin. Ikävämmästä alusta huolimatta uskon, että tästä pojasta kasvaa vielä hyvä menestynyt pienhevonen.
Keke on lempeä ja suloinen orhi, joka ei vahingossakaan tahtoisi ihmistä satuttaa. Se luottaa ihmisiin sata ja yksi prosenttisesti ja on täten hyvin yhteistyöhaluinen ja mieluisa käsiteltäessä. Etenkin pörheässä talvikarvassaan se on herttainen näky tarhasta haettaessaan.
Se kiiruhtaa laukalla portille ja hörähtää tervehdykseksi. Kiinniottamisen kanssa ei ole ongelmia. Maastakäsin työskentelyä työstetään säännöllisesti, mutta silti taluttaessa poika käyttäytyy ajoittain velmuilevasti. Se mutkittelee ja hakeutuu taluttajansa taakse. Keke ei aina tunnu muistavan olevansa hevonen ja vielä ori. Tammojen läsnäolo ei pahemmin häntä hetkauta. Harjatessa pieni malttamattomuus on aivan normaalia. Korvat hörössä se yrittää kuopimalla tai liikahtelulla ilmaista, että emmekö voisi tehdä jotakin aktiivisempaa toimintaa. Talvikarvan hinkkauksen aikana pojan energisyys, ei välttämättä kovin mieluisalta harjaajasta tunnu, joka joutuu otsahiessä rehkimään karvojen kanssa, jotka tukkivat nenän ja suun. Kaviot nostaa lunkisti. Joskin välillä unohtaa, että jalkaa voisi myös koukistaa ja helpottaa putsaajan työtä. Myös kengittäjän työ on vaivatonta. Tuttu eläinlääkäri, kun kaartaa autollaan tallin pihaan, niin poika perääntyy. Raspaus ja rokotus tuntuvat kurjalta, joten niistä tämä mieluusti livistäisi.
Ratsuna Keke on hidas lämpenemään ja luistamaan hommista. Hyvä ratsastaja saa tästä oriista paljonkin irti, jos vain osaa vaatia ja vetää oikeasta narusta. Keke tunnistaa jyvät akanoista ja osaamattomamman ratsastajan kanssa luistaa käyttämättä koko kehoaan tehokkaasti. Kaula kyllä kaartuu, kun ohjat ottaa käsiin, mutta muu kroppa jää tehottomasti perässä milteipä laahustamaan. Keke on melko peloton, joten sen syyksi ei turhia hötkyilyjä voi pistää. Satunnaiset kiukuttelut ja energisyyden voi laittaa liian monen vapaapäivän piikkiin. Ori on mukavan herkkä paino ja pohjeavuille. Väistää taka ja etupäätä helposti. Keke on myös saanut paljon kehuja suoruudestaan ja tasapuolisuudestaan. Selkeää heikompaa puolta ei ole. Esteratsuna ori on kuumenevaa sorttia, mutta harvemmin kieltäytyy. Hallitsee laukanvaihdon esteenpäällä. Estekilpailuissa ori on tiukkojen ja nopeiden teiden mestari, joskin nopeus voi kostautua puomien tipahtelulla. Maastoratsuna Keikari on mukavaa seuraa, etenkin kun mukana ei ole muita hevosia. Isot rekat ja junat voidaan ohittaa vaikka pitkin ohjin. Etenkin metsäpoluilla samoileminen on mielekästä. Laukka pätkillä vauhdin saa kiihtymään vaikka tuhanteen ja sataan, mutta jarru löytyy kuitenkin jossain vaiheessa. Maastoesteet sen sijaa saa pään pyörälle. Pelkkä esteen näkeminenkin tuntuu saavan vipinää kinttuhin. Elikkä tästäkään lajista ei innostuksen puutetta uuvu.
Muiden hevosten seurassa Keikari on hieman sählä ja kovasti seurailee heidän tekemisiään. Ori olisi aina tunkemassa turpaansa joka paikkaan ja saakin sen takia helposti köniin. Se ei ole riitaa haastava, eikä päälle käyvä. Tammoja kohtaan hän on valikoiva ja vain orin silmiä miellyttävät saavat tervehdykseksi hellän hörähdyksen. Hevoskuljetusrekkaan tai traileriin meno ei tuota ongelmia. Itse matkan tekokin sujuu pahemmin stressaamatta. Vieraissa paikoissa Keke ensin tervehtii kaikkia ja tämän jälkeen kävisi kovin mielellään tervehtimässä kaikkia henkilökohtaisesti. Siispä paikoillaan oleminen voi tuottaa vaikeutta. Ei kuitenkaan pahantahtoisesti ala riehumaan, mutta liikkeessä pitäisi koko ajan olla.
* 3-vuotiaaksi VARL-ikääntyminen ja siitä eteenpäin VAI-ikääntyminen
1 vuotta - 22.11.2009
2 vuotta - 09.01.2010
3 vuotta - 26.02.2010
4 vuotta - 28.05.2010
5 vuotta - 27.08.2010
6 vuotta - 26.11.2010
7 vuotta - 26.02.2011
8 vuotta - 28.05.2011
9 vuotta - 27.08.2011
10 vuotta - 26.11.2011
11 vuotta - 26.02.2012
12 vuotta - 27.05.2012
i. Sannin Joikuri loukkasi vasemman etupolvensa tapaturmaisesti. Orin jalka ei enää kuntoutunut ennalleen ja aiheutti orille tarpeetonta tuskaa. Niin Joikuri päästettiin laukkaamaan vehreille laitumille vain seitsemäntoista vuoden iässä. Ori oli Cecilié Stud:in kasvattama ja Raadelman Hevostilan omistama kimo hevonen. Säkää tältä löytyi 153cm. Omistajansa mukaan ori oli luonteeltaan rohkea, nöyrä, ahkera ja kärsivällinen, aivan kuten aidon suomalaisen kuuluikin. Myös työnteko oli mielekästä, joten ahkera kilpailujen kierteleminen, oli silkkaa huvia. Sekä este-, että kouluratsastuskilpailuja tuli kierreltyä niinkin paljon, että on harmillista ettei tämä kerinnyt lajien laatuarvosteluihin ottaa osaa. Kouluratsastuksessa rahkeet riittivät Helppo A:n luokkiin ja esteinä ylittyi metrin ratoja. Ori oli myös ajolle opetettu, mutta ravitaustaa hän ei omannut. Ulkonäössä ja rakenteessakaan ei hirmuisesti moittimista ollut, siitä on todisteena virtuaalinen muotovalio champion arvonimi. Jalostuspuuhissakin hän sentään kerkesi olemaan mukana kuuden jälkeläisen verran.
ii. Pikku-Vinssi on myös kimo ja juuri ja juuri pientyypin edustaja 148cm säkäkorkeudellaan. Orin on kasvattanut Jenna H. ja kotitallina toimii virtuaalitalli Ilomantsi. Ilomantsi on painottunut suomen(pien)hevosten kasvattamiseen. Pikku-Vinssiä kutustaan tuttavien kesken Vinssiksi. Luonteeltaan ori on omistajiensa mukaan temperamenttinen ja tulinen, joka on aina sähläämässä jotakin. Tarhassa se tulee, kuin nallekarhu vastaan korvat hörössä toivoen leivänkannikkaa. Vinssi osaa siis olla hyvin herttainen, mutta toisinaan tulevat orimaiset puoletkin esille. Hyvällä rakenteella ori on kantakirjattu toisella palkinnolla. Käyttöominaisuuksiltaankin hän on sangen monitaitoinen. Kilpailumenestystä on kerätty kenttäratsastuksen kaikista kolmesta lajista, sekä valjakkokilpailuista. Jälkeläisiä orilla on neljä.
iii. Prinssinakki on vähemmän tunnettu jalostusori, jolla on kuitenkin parisenkymmentä jälkeläistä. Ori omaa harvinaisemman rautiaankimon värityksen ja säkäkorkeutta löytyy juuri hevosen mittojen verran eli 150cm. Kilpailumenestystä Prinssinakin kanssa on haettua valjakkoajosta, kansallisen tason vaikeista luokista saakka; sijoituksiakin tältä tasolta on jonkin verran. Hyvästä rakenteestaan Prinssinakki on palkittu II-palkinnolla kantakirjaan. Tästä komeasta ja lempeäluonteisesta herrasmiehestä on tehty useita ostotarjouksia ulkomailta, mutta omistajat eivät ole raaskineet oristaan luopua.
iie. Viirutar on isohko 165cm kimo tamma, jota tuttavallisesti kutsutaan Taruksi. Kotitallina toimii ratsastuskoulu ja täten tamma toimii myös itsekin opetushevosena. Tarun päälajina on kuitenkin valjakkoajo. Se on kerännyt kohtalaisesti menetystä aluetasolta ja pitkän kilpailu-uran aikana napannut muutamia voittojakin. Kilpailu-ura päättyi hiusmurtumaan ja täten Viirutar siirtyi jalostutammaksi. Jälkeläisiä varsonut viisi, joista kolme on oria. Kantakirjausta ei tämän kanssa ole päästy kokeilemaan.
ie. Erilan Noita on monipuolinen pakkaus ratsastustaidoiltaan, kuin luonteeltaankin. Tylsää tämän neidon kanssa ei tule koskaan olemaan. Tamman on kasvattanut Noora Mäkeläinen (evm) ja omistaa Viivi L. Kotitallina on toiminut Cecilié Stud. Erilan Noita on väriltään rautias ja säkäkorkeudeltaan 157cm. Tamman päälajina on ollut kilpailla kenttäratsastuksessa CCI/CIC* luokkia, mutta menestystä löytyy myös yksittäisistä ratsastuksen lajeista, sekä valjakkoajosta. Jälkeläisiä se on varsonut kaksi oripoikaa.
iei. Erilan Uskoton on Noora Mäkeläisen (evm) oma kasvattama ja omistama ykkösratsu. Parivaljakko on hakenut menestystä kenttäratsastuksesta ja kerännyt sijoituksia ulkomailta saakka. Kantakirjauksessa tämä rautias, 158cm ori palkittiin II-palkinnolla seuraavin lausein: loistavaa ratsutyyppiä, ryhdikäs, pitkäkaulainen, ei kovin pitkärunkoinen, pieni pää, viisto lapa ja selväpiirteinen säkä. Luonteeltaan Erilan Uskoton on omistajansa kertoman mukaan tyypillinen suomipoika - välillä hieman juro, mutta kultainen sydän ja herttainen mieli (=suomenna, kiltti, luotettava ja halukas tekemään kunnolla töitä).
iee. Nätti-Tyttö on syntynyt Etelä-Lapissa pienemuotoisesti suomenhevosia kasvattavalla tallilla. Tamman omistaa Noora Mäkeläinen (evm). Parvivaljakko on kilpaillut menestyneesti kenttäratsastuksessa. Tamma on väriltään kauniin vaaleanpunarautias ja päätä koristaa tähti. Säkäkorkeutta löytyy 156cm. Rakenteestaan Nätti-Tyttö on esikantakirjattu. Nimi kuvaa hyvin perusluonnetta; kiltti ja hyvätapainen. Hyväluonne on perintö isovanhemmilta. Jälkeläisiä varsonut kaksi, jotka ovat keskenään täyssiskoja.
e. Kerttu Kertaa Kerttu ILO menehtyi varsoessaan Raadelman Keikaria. Ikää hälläkin oli vain seitsemäntoista vuotta. Kaunis, virtuaalinen muotovalio champion arvonimellä palkittu tamma, asusteli Raadelman Hevostilalla. Kasvattajana toimi suomenhevostalli Ilomantsi. Kertuksi kutsuttu tamma oli väriltään rautias ja päätä koristi huuliin asti ulottuva läsi. Säkäkorkeudeltaan hän oli vain 147cm, eli pientyypin edustaja. Omistajansa mukaan Kerttu täytti kaikki pienhevosen vaatimukset; terve, kyvykäs, ulkomuoto ja tyyppi oli kohdallaan. Luonteeltaan se oli yleisesti rauhallinen ja kiltti, mutta sopivasti temperamenttinen. Koulupainotteinen tamma kilpaili menestyksekkäästi Helppo C - Helppo A:n luokissa ja on kerännyt kolme sijoitusta KRJ-cupeista. Eihän estepuolellakaan mikään aivan tunari ollut, vaan siltäkin suuntaukselta löytyy kolmisenkymmentä sijoitusta esteratsastusjaoksen alaisista kilpailuista. Sijoituksia jopa metrin luokista. Jälkeläisiä tamma varsoi viisi.
ei. Pikku-Lintu nimi kuvaa omistajansa mukaan oria hyvin, vaikka säkäkorkeutta 165cm löytyykin. Ori tuntuu ratsastaessa, kuin lentävän kohti taivaisiin, mutta pudoten saman tien alas takaisin maanpäälle. Lintu on rauhallinen, mutta kepposia ja yllätyksiä tältä herralta ei puutu. Tämän harvinaisen voikon värisen suokin on kasvattanut Elina Kivisaari ja omistaa Snifffe ja veikka talli Ilomantsista. Ilomantsi on suomen(pien)hevoskasvatukseen erikoistunut virtuaalitalli. Pikku-Lintu on kierrellyt lähes joka kolkassa titteleitä kahmien. Rakenteesta on kantakirjaan palkittu toisella palkinnolla ja näyttelyistä kerännyt muotovalio champion arvonimen. Moni osaava hevonen on kierrellyt valjakkokilpailuja ja koulukilpailuja niin, että on palkittu VVJ III ja KRJ-II palkinnoilla. Myöskään esteratsastustaitoja ei voi väheksyä, sillä sijoituksia löytyy tästäkin lajista. Jälkeläisiä on hänelle maailmaan putkahtanut seitsemän. Kokonaisuudestaan ori on palkittu yleislaatuarvostelussa toisella palkinnolla.
eii. Kaukaisuus on voikko, 166cm valjakkohevonen. Ori on kerännyt sijoituksia rutkasti avoimista hevosvaljakko luokista. Sillä on mainio koordinaatiokyky ja tätä periyttänyt myös jälkeläisilleen. Jälkeläisiä hänellä on viisi, joista kolme on seurannut isänsä jalanjälkiä valjakkoajon pariin. Yksi jälkeläisistä on jopa sijoittunut SM-valjakkokilpailuissa. Kaukaisuus on perusluonteeltaa iloinen ja innokas työskentelijä. Näyttelyistä ori on tuonut kotiin muutaman irtosert-palkinnon.
eie. Ruhtinatar on kaunis, rautiaanliinakko kouluratsu, joka on kilpaillut SM-tasolla kouluratsastuksessa Helppo A-Vaativa B-luokissa. Sijoituksia löytyy hurjat määrät erityisesti aluetasolta. Myös jälkeläisilleen se on periyttänyt koulutaituruutta (jokaisen varsan koulutustaso on ollut vähintään He A), sekä kauniin värityksen. Ruhtinatar on perusluonteeltaan kiltti ja rauhallinen.
ee. Aino-Kaisa oli Ilomantsin omistama kouluratsu. Tamma jouduttiin lopettamaan synnytyskomplikaatoiden seurauksena 21-vuotiaana. Aino-Kaisa oli väriltään vaaleanpunarautias ja sen päätä koristi tähti. Omistajan kertoman mukaan se oli oikea mamman mussukka, joka erityisesti piti lapsista ja vähän vanhemman puoleisista naisihmisistä. Nämähän tunnetusti ovat niitä joilta saa niin herkkuja kuin halejakin. Kiimassa ollessaan Aino kuitenkin muuttuu pienestä enkelistä oikein mahtailevaksi noita-akaksi. Sen kanssa tarvittiin siis aimo annos päättäväisyyttä. Useimmiten Aino kuitenkin olin rauhallinen eikä oikeastaan pahemmin välittänyt maailman menosta. Tamman koulutaidot ylsivät Vaativa B:n radoille, joista sijoituksia kerätty KRJ-II laatuarvostelupalkinnon saavuttamiseksi. Kokonaisuudestaan se on palkittu yleislaatuarvostelussa myöskin toisella palkinnolla. Jälkeläisiä varsoi yhdeksän.
eei. Pehtoori on 147cm pientyypinedustaja. Ori on väriltään vaaleanpunarautias ja sen päätä koristaa piirto. Pehtoorin painoslajina on ollut kouluratsastus, jossa se on kilpaillut vaativissakin luokissa sijoittuen. Ori on astunut seitsemän tammaa, joista kaksi loi varsansa. Pehtoori jouduttiin ruunaamaan pitovaikeuksien vuoksi, jonka jälkeen eleli lähinnä harrasteratsun elämää.
eee. Kaisa on väritykseltään hieman poikkeava muista suvun hevosista; hän nimittäin on voikko. Säkäkorkeudeltaan tamma on 143cm pientyypinedustaja. Pienuus ei ole kuitenkaan esteiden ylittelyäkään estänyt, mutta lahjat ovat suuntautuneet kuitenkin enemmän kouluratsastuksen puolelle. Sijoituksia tamman kanssa on kerätty rutkasti vaativistakin luokista, mutta kovaa työtä ja valmennuksien kiertämisiä se on vaatinutkin. Kaisan taidot olivat huipussaan ollessaan jo eläkeikäinen. Jälkeläisiä Kaisa on varsonut viisi.
Raadelman Keikari on tarjolla jalostukseen täytettyään kolme vuotta.
Asiasta kiinnostuneena yhteyttä voi ottaa sähköpostitse: talli.lakea@gmail.com.
Valmennukset / päiväkirjamerkinnät
18.03.2012 / kouluratastuksen laatuarvostelu
Muutama päivä takaperin kävin Keikarin ja tammamme Koistilan Lumiriian kanssa kokeilemassa koulurastastuksen laatuarvostelua. Molemmat hevoset saivat samat pisteet ja jäivät pistettä vaille ensimmäisestä palkinnosta. Kakkospalkintoon olisin ollut tyytyväinen, mutta kerta ykkönen jäi noin pienestä kiinni, niin tulos jäi harmittamaan. Uupuvaan pisteeseen kaivattaisiin parempaa jälkeläisnäyttöä tai KRJ-cup sijoitus. Tavoitteeksi otamme molempien hevosten kanssa KRJ laatuarvostelu uusinnan.
21 (8+6+7) - 40 - 20 - 10 - 8 = 99 p. KRJ II
05.01.2012 / kantakirjatunnelmia
Ilmoitin Keken jälleen kantakirjaukseen, kun edelliseen tulokseen en ollut oikein tyytyväinen. Tällä kertaa palasimme kotiin hymyssä suin ja taskussa kolmospalkinto. Keken olen myös ilmoittanut tammikuun suomenhevosten laatuarvosteluun ja sieltäkin pitäisi olla hyvä tulos tulossa. Tämän jälkeen on aika aloittaa panostus jälkeläisnäyttöön. Orimainos pitäisi päivittää ja olen miettinyt, että pitäistkö teettää Kekestä yksi jälkeläine Lakeaan asustelemaan.
Kilpailumenestys olisi kunnossa kouluratsastuksen osalta, mutta tämän lajin laatuarvostelua varten tarvitsisi juuri vahvempaa jälkeläisnäyttöä. Menetystä olisi mukava myös lähteä hakemaan este ja kenttäratsastuksesta, kun Kekelle tuntuu sopivan nämäkin lajit.
Kantakirjaustilaisuudesta saatu lausunto:
16 + 16 + 16 + 16 = 64p KTK III
- Ryhdikäs, vento selkä, pystyt vuohiset, piirteetön säkä.
- Kohtalaiset tyypit, takakorkea, paksu kaula, pitkä runko,
- Hyvänpuoleiset tyypit, pitkä vankka runko, leveä kaula, vento selkä, käyrät kintereet.
Tuomarit: Niina, Peppi S., Jessika ja Shonna
15.05.2011 / Kouluvalmennus
Tänään hyvä tuttavani Sanni tuli kyläilemään luoksemme. Sanni on kilpaillut kouluratsastuksessa kansainvälisellä tasolla, ammatilta ratsastuksenopettaja ja kouluratsastustuomari. Vierailun lisäksi Sannin tarkoitus oli tulla meitä myös valmentamaan. Alkuverryttelyt kävimme kävelemässä ja ravailemassa radallamme. Keikarin kanssa teimme tänään laukanvaihtoja ja työstimme vastalaukkaa. Ori oli hyvin eteenpäin pyrkivällä tuulella ja vetreän oloinen. Laukanvaihtoja teimme pitkillä sivuilla ja vaihtoja joka kolmannella askeleella. Sanni käski minun yrittää olla selässä eleettömämmin. Minkäs sille voi, kun Keke oli tehtävästä niin innoissaan, että jalat nousivat hieman korkeammanalaisesti ja tasapainoni meinasi horjua. Malttia haettiin välissä muutamilla peruutuksilla. Loppuraveissa jumpattiin lapoja ja irtonaisiksi ja annoin orin venyttää itsenä hyvin alas pyöreäksi. Tunnin lopussa Kekestä huokui tyytyväisyys itseensä
30.04.2011 / Kouluvalmennus
Valmentaja: Ibbe
Syötävän suloinen kimo ori asteli laiskanpulskeasti kentälle ratsastajan taluttamana, ja minun teki mieli nauraa niin makeasti, että aijai! Ratsastaja nousi mutkitta selkään ja antoi orin talssia omin päin uralle, jossa kimo heilautteli tahdikkaasti päätään, kun tämä tajusi, että tältä haettiin pohkeiden avulla liikettä. Huokaisin äänekkäästi, sillä ilmeisestikään Keikari ei ollut niitä kuuliaisimpia herrasratsuja, joita olin viikolla Lakeassa tavannut. Ilmoitin ratsastajalle, että koettaisimme saada Kekeen hieman vauhtia tänään, ja pyrkisimme suorittamaan useammankin ravi- ja laukkatehtävän tunnin aikana. Toivoin, että vauhdin kautta ratsastaja saisi orin työskentelemään koko ruumiillaan, niin että kyljet ja takaosakin pääsisi mukaan, kun kerta kuulemia oli orin laiskotteluista, ja kuinka se vaivautui vain ratsastajan mieliksi kaartamaan kaulaansa. Ratsastaja otti alkuverryttelyn jälkeen raviin, jossa tämä kokosi ohjia. Aloitimme loivilla kiemuraurilla, joilla vauhti tulisi olla reipasta, ja orin tulisi kantaa ratsastaja harjoitusravissa. Uran toisella puolella täytyi työskennellä koko kehon kanssa, ensin käyntiin siirrettynä pohkeenväistöä seinänvierustaa pitkin, ja lopulta sekin tehtiin ravissa. Pohkeenväistöt auttoivat Keikaria ottamaan myös muunkin kehonsa mukaan, kuin pelkän pään, ja ratsastaja sai vaadittua hieman samaa myös loivalla kiemurauralla. Vaihdoimme myös suuntaa. Kun ori yritti hidastaa vauhtia ja kaartaa päätään luotiviivan taakse, kehotin ratsastajaa ottamaan pohkeilla lisää vauhtia, jolloin ori joutuisi keskittymään uudelleen. Ori lämpeni hitaasti, mutta varmasti, ja laahaavat askeleet muuttui pikkuhiljaa kevyemmiksi. Takajalat alkoivat työskennellä. Jätimme tehtävästä pohkeenväistöt pois, ja vaihteeksi uran toisella sivulla olikin nostettava laukka ravista. Ensin nostot olivat kovin epämääräisiä, mutta lopulta ori ottikin ja lähti pienistä avuista pyörivään laukkaan. Pyysin jättämään pian kiemurauratkin pois, ja ratsastajan viemään orin keskiympyrälle laukassa. Annoin käytännön ohjeita ja korjasin ratsastajan virheitä ympyrällä. Ohjasotteet alkoivat näyttää helpommilta ja kevyemmiltä, jolloin vihdoin ja viimein ori sai luvan – oikein luvan – kaartaa kaulaansa oikeaoppisesti. Pyysin raviin, joka äskeisen laukan avittamana oli kevyt ja tahdikas. Takajalat polkivat kehon alla, ja keskivartalo työskenteli ympyrällä, kauniilla kaarella. Liikkuessaan kunnolla ori näytti oikein kauniilta pitkän harja heilahdellessa kaulaa vasten. Vaihdoimme suuntaa ympyrällä, ja ratsastaja otti toiseenkin suuntaan yhtä kauniit laukat ja ravit. Pyysin käyntiin ja kiitin ratsastajaa tyytyväisenä.
21.03.2011 / Kouluvalmennus
Valmentaja: Hilkkaari
Keikari osoittautu olevan kuulainen ratsu ja yhteistyönne pelasi. Keskityimme lähinnä perusratsastukseen ja istuntaan. Ratsastit melkeinpä koko tunnin ilman jalustumia ja käyttämällä hyvin istuntaa. Alku tahmeuden jälkeen Keikari liikkui mukavan näköisesti ja uskon sen selästäkäsinkin tuntuneen hyvältä. Siirtymiset istunnalla sujuivat yllättävän pehmeästi ja nopoeasti. Ori näyttää hyvin reagoivan painoapuihin. Teitte muutamat etu ja takaosakäännökset. Ensimmäistä etuosakäännöstä lukuunottamatta, käännökset pysyivät hyvin kasassa ja pienellä ympyrällä. Loppuravit ravasitte kahdeksikolla hakien isoa ja ilmavaa ravia.
03.01.2011 / Askellajikoetilaisuus
Tilaisuuden järjestäjä: Siljan Suomalaiset
Sarja 2 - 5-6v Suomen(pien)hevoset
MK: 8,75 (8 - 9 - 9 - 9) - 9 (9 - 8 - 9 - 10) - 8,75 (8 - 9 - 10 - 8)
LY: 9 - 8; yhteensä 43,5 p = SAK-I
"Tämänkin hevosen vahvin askellaji on ravi, joka on miltein erinomaista. Ravin matkaavoittavuus erittäin hyvää, kiitettävän arvoista, samoin tahti ja rentous. Käyttää hyvin selkäänsä ja takaosaansa kaikissa askellajeissa. Käyttäytyminen mallikelpoista, esitetty asiankuuluvasti."
03.01.2011 / Irtohypytystilaisuus
Tilaisuuden järjestäjä: Siljan Suomalaiset
Sarja 2 - 5-6v Suomen(pien)hevoset
TK: 7 - 8 - 8 - 6 - 7 - 7; LY: 9 - 8 - 8; yhteensä 68 p = SIH-II
"Melko hyvän tekniikan omaava nuori. Hyvä jalkojen tekniikka, avaa takaa hyvin. Selän käyttö hieman puutteellista. Melko hyvä tasapaino, rytmi kuitenkin hieman hakusessa. Luonteellisesti oikein mukava nuori. Hyvä eteneminen ja halukkuus. Reipas ja rohkea nuori, jolla on hyvä kapasiteetti ja varovaisuus. Kokonaisuutena hyvänpuoleinen."
26.12.2010 / kouluvalmennus
Valmentaja: Ipsu ja valmennus pidettiin Svärjaden tiloissa
Olitte verytellyt Keken kanssa jo n.20 minuuttia kun saavuin maneesiin. Kävelitte juuri välikäyntejä pitkin ohjin, ja kerroin valmennuksen aiheena olevan askelten lyhennykset sekä pidennykset. Hetken kuluttua pyysin teitä ottamaan ohjat käsiin, ja menevän ensiksi lyhyet sivut normaalia ravia, ja pitikille sivuille teidän piti tehdä 10 askeleen lyhennettyä ravia. Keikari ymmärsi pidätteen vähän liiankin hyvin, ja vaihtoi ensmmäisellä kerralla käynnille. Toinen kerta sujui jo paremmin, joksikin myös tempo hidastui. Seuraavalla sivulla askel lyhenikin jo hienosti ja saitte hommasta kiinni. Lisäsimme lyhyelle sivulle 7 askeleen pidennetyn ravipätkän. Tässä Keikari oli heti jutussa mukana, ja onnistuitte tehtävässä heti alusta alkaen.
Raviharjoitusten jälkeen laukkasitte ensin muutaman keskiympyrän normaalia laukkaa, jonka jälkeen aloititte tehtävän. Etenitte normaalia ravia, ja lävistäjälle menitte aina lisätyssä laukassa. Keikari innostui ja suoritti tehtäväänsä mielekkäästi ja hieman jopa innostui. Muutaman lävistäjän jälkeen siirryitte käyntiin, jottei ori innostuisi liikaa. Kokeilitte vielä lyhyttä käyntiä sekä keskikäyntiä, missä onnistuitte melko hyvin. Lopuksi teitte vielä muutamat 10m voltit lyhyessä laukassa, ja Keikari suoriutui hienosti! Loppuraveissa ori haki nätisti eteen alas, ja käytti hyvin selkäänsä.
Kiinnitä itse jatkossa enemmän huomiota kevyempiin apuihin. Kyynärpäähän kulma, niin kätesi ei ole liian kova. Selkä suorana ja katse eteenpäin hevosen niskan sijasta. Kaiken kaikkiaan, onnistunut valmennus!
05.11.2010 / kantakirjatunnelmia
Lokakuun viimeisenä päivänä järjestettiin tallillamme suomenhevosten kantakirjaustilaisuudet sekä tammoille, että oreille. Ilmoitin tähän tilaisuuteen Keikarin mukaan, joka oli juuri muutama päivä aiemmin palkittu virtuaalinen muotovalio champion arvonimellä. Toiveet kantakirjauksen suhteen olivat korkealla ja luottavaiset. Toisin kuitenkin kävi. Keikarin käyttäytyminen tilaisuudessa oli asiallista, mutta tuomarit eivät puhtaaksi puunatun, kimon oriimme rakenteesta pitäneetkään. Kaksi tuomareista olisi hyvin hilkulla, kolmannella palkinnolla palkinneet, mutta toiset kaksi jättivät pistelukemat alhaisemmiksi. Ei voi mitään, näin kävi tällä kertaan. Nyt lähdemme hakemaan menestystä ratsastuspuolelta, jospa siellä tärppäisi.
Kantakirjaustilaisuudesta saatu lausunto:
16 + 16 + 14 + 13 = 59p = ei hyv.
- todella massava, ei kovin selkeää pienhevosleimaa, ja huono rotuleima
- paksu kaula, syvä ja vahva runko
• "Hyvänpuoleiset tyypit, matalajalkainen. Vennohko selkä, pitkä syvä runko. Käyrähköt kintereet."
• "Pitkä runkoinen, ryhdikäs, lihakseton selkä. Kevyt takaosa. Etujalkoihin voimaa enemmän."
- heikko ph-leima, ok ratsuleima
- ahdas päänliittymä, alakaulaa
- vankka runko
- hieman painunut selkä
- erittäin hyväasentoiset jalat
23.06.2010 / kouluvalmennus
Valmentaja: Sienna (eo)
Aloitimme valmennuksen perusteellisella ravi verkalla. Keke oli kovin letkeä, ja saitkin olla useaan oteeseen hoputtamassa sitä eteenpäin. Saitte tehdä paljon ympyröitä, temmonvaihteluita ja peruutuksia. Otimme alkuun myös laukkaa. Kuten ravissakin, poika oli vähän lötkö ja ympyröillä se asettui kovin laiskasti. Pikkuhiljaa Keke kuitenkin tuli paremmin kuulolle, ja reipastui hieman. Sen meno parani pikkuhiljaa ja sen herkkyys tuli koko ajan paremmin esille.
Aloittelimme sitten tunnin aihetta, avoa. Tehtävää aloiteltiin aluksi käynnissä. Et antanut Kekelle varaa laiskotteluun, vaan annoit selvät avut. Ori teki työtä reippaasti käskettyä, mutta tuli vähän turha sivuttain. Voimistamalla ulkopohjetta sait Keken kulkemaan juuri niin kuin pitikin. Aina kun herpaannuit, Keke kyllä alkoi säätää ihan omiaan. Heti, jos huomasit sen laiskottelevan, huomautit orille hienovaraisesti että matkaa olisi jatkettava. Ravissa tehtävä oli oriille selvästi mieluisempi, se meni paljon reippaammin ja vapaammin kuin käynnissä.
Keke haki mukavasti kuolaimelle ja otti nyt kunnolla takajalkoja alleen. Nyt kyllä passaisi ottaa vähän väistöjä. Saisitte väistää muutaman kerran käynnissä, sitten siirryttäisiin taas raville.
Keke väisti ihan ok käynnissä, mutta jäi takaa vähän vajaaksi. Pieni muistutus raipalla auttoi kuitenkin siihen. Raville päästessä ori oli taas rennompi, ja väisti paremmin kuin käynnissä. Keke väisti oikein maalikkaasti, kovin montaa kertaa emmen sitä jankanneet.
Tunti alkoi lähentyä loppua, mutta vielä kerkesimme ottaa hiukan laukkaa. Sait antaa orille vähän ohjaa, niin se voisi laukata rennosti, ja saisi vähän laskea päätään. Keke eteni reippaasti, mutta rennosti, laukka oli todella mukavan näköistä. Välillä sitä sai muistuttaa tahdista ja takajalkojen olemassa olosta, mutta pienillä avuilla se kokosi itsensä ja paranteli laukkaa.
Tunnin lopetimme hölkyttelemällä hetken ravia pitkin ohjin, niin ori sai venyttää kaulaansa vetreäksi ja pitkäksi.
Ravi oli selkeästi Kekelle vahva askellaji, mutta käynti jäi välillä ponnettomaksi. Vertyessään ori oli todella mukava ja herkän näköinen. Kuuliainen, totteli herkästi apuja, tällaista hevosta on ilo valmentaa!
15.06.2010 / kouluvalmennus
Valmentaja: Terhis
Keke näytti olevan alkulämmittelyissä innokkaalla ja uteliaalla tuulella. Oria selvästikin kiinnosti uusi paikka ja uudet hevoskaverit. Sait tehdä puolipidätteitä useastikin, jotta sait hevosesi kuuntelemaan itseäsi ja apujasi. Ravityöskentelyssä se alkoikin jo tulla paremmin avuille, taipua hyvin ja liikkua rennosti. Istunnassasi ei ollut huomauttamisen varaa, istuit selässä kuin naulattu, rentona, jalat pitkinä, pitäen kantapäät hyvin alhaalla. Sait Keikarin aika pitkälle siirtymään askellajista toiseen istuntasi avulla, joten ohjaa sinun ei tarvinnut ihan hirveästi käyttää. Pysähdykset käynnistä onnistuivat heti erittäin hyvin, kuten myös ravipysähdykset tulivat hienosti tasajaloille. Laukannostoissa Keke otti pieniä spurtteja, joten kehotinkin sinua käyttämään pohjettä vähemmän ja tekemään ennen nostoa hyvät puolipidätteet. Ori nousi laukassa välillä peräänannosta, jolloin vaistomaisesti veit kättäsi liikaa alas, joten muistuttelin sinua kantamaan kätesi. Lopputunnista laukassakin säilyi peräänanto niin kaarevalla, kuin suoralla uralla. Käyntisiirtymiset laukasta onnistuivat myös hyvin. Kokonaisuudessaan teiltä sujui ehkä reippaammasta askellajista hitaampaan siirtymiset paremmin kuin päinvastoin
13.06.2010 / kouluvalmennus
Valmentaja: Jenn
Päästessäni kentälle näin siellä kimon hevosen ja ratsastajan. Päästessäni kentälle jäin vain ihastelemaan kimoa oria. Kun ratsastaja puhui minulle jotain heräsin ihailustani. "Niin, mä oon jo parikymmentä minuuttia lämmittänyt et aloitetaanko heti valmennus?" Ratsastaja kysyi minulta ehkä vähän turhautuneena. "Joo, Voidaan aloittaa." "Eli tee kolmikaarista kiemura uraa ensin käynnissä ja katsotaan sitten jos aletaan ravaamaan" Sanoin ratsastajalle joka aloitti tehtävän. Tehtävä meni hyvin ja aloititte ravaamaan tehtävän. Ensimmäinen kerta meni vähän huonommin sillä et saanut käännettyä oria uralta pois. Toisella kerralla tehtävä meni paremmin ja siitä eteenpäin tehtävä sujui kuin tanssi. Pyysin sinua vaihtamaan suuntaa ja tekemään saman tehtävän uudelleen. Muutaman epäonnistumisen ja onnistumisen jälkeen annoin sinulle luvan nostaa kulmasta laukka ja laukata koko kenttä ympäri. Laukkasitte kentän parikertaa ympäri ja aloimme tehdä voltteja käynnissä, ravissa ja laukassa. Tehtävä onnistuin hyvin käynnissä mutta kun aloitte ravata tuli taas ongelmia. Pian menitte hienosti ympyröitä ravissa ja sanoin että teidän ei kannata tehdä voltteja laukassa. Teitte vielä pari laukan nostoa ja lopetimme valmennuksen. Kehuin teitä.
17.04.2010 / kouluvalmennus
Valmentaja: ace
Keikari liikkui reippaasti jo alkukäynneistä lähtien ja siitä huomasi, että se oli innoissaan, kun pääsi tekemään taas töitä. Aloitimme alkuverryttelyt kevyesti volteilla ja helpoilla siirtymisillä. Kokoaminen ja temmon lisääminen sujui ongelmitta eikä minun tarvinnut, kuin huomautella pikku asioista. Sitten siirryimme hieman vaativimpiin siirtymisiin, kuten suoraa peruutuksesta laukkaan ja laukasta pysähdyksiin. Keikari peruuttii hienosti suoraan, eikä yrittänyt yhtää pistää vastaan. Laukkakin nousi, kuin napista painamalla. Mutta pysähdys laukasta tuotti ongelmia. Aluksi Keikari ei meinannut jarruttaa laukasta edes käyntiin, joten päätin helpottaa tehtävää. "Me treenaamme tätä niin kauan, että saat sen suoraa laukasta käyntiin", sanoin. Neuvoin, että nostaisit laukan vähän ennen pitkän sivun puoliväliä ja hiljentäisit käyntiin lyhyen sivun puolivälissä. Ensiksi jarrutus venyi melkein seuraavan pitkän sivun loppuun, mutta seuraavalla kerralla se sujui huomattavasti paremmin. Välikäyntien aikana neuvoin, että sinun pitää valmistella Keikari käyntiin ajoissa, koska orin jarrutustoiminnot tulivat vähän viiveellä. Kokeilimme uudestaan ja se sujui paljon paremmin! Väliin ei tullut, kuin pari raviaskelta. "Nyt se onnistuu, olen varma siitä!", kannustin. Ja niinhän siinä kävi. Siirtyminen laukasta käyntiin osui tismalleen lyhyen sivun puolivälin kohdalle. Ajattelin, että on parasta lopettaa onnistuneeseen suoritukseen, mutta aikaa oli vielä jäljellä.. Otimme loppuun vähän vastalaukka ja takaosakäännös harjoituksia, jotka sujuivat myös esimerkillisesti. Kiinnitin erityisesti huomiota kuolaintuntuman pehmeyteen ja takaosan työskentelyyn. Keikari on selvästi lahjakas hevosen alku, jonka vahvimpia puolia on kauniisti rullaava laukka. Jatka siirtymisharjoitusten parissa ja katso, ettei Keikari pääse luistamaan tehtävistä edes yhdellä väliaskeleella.
29.12.2009 / Match Show tunnelmia
Taikasumun tallilla on vietetty suokkiviikkoa ja tänään rodulle oli vuorossa mätsärit. Meiltä mukana oli kahdeksan hevosta, joista Keikari oli ilmoitettu varsaluokkaan. Varsan puunaaminen aloitettiin jo edellisenä päivänä kunnon saippuakylvyllä. Illan ja yön se sai viettää loimipäällä karsinassaan. Keikari temppuili matkaan lähdössä, mutta pääsimme kuitenkin ajoissa perille. Kilpailupaikalla vastaan asteli toinen toistaan komeampi suomenhevonen ja näiden lisäksi yksi ratsuponitamma, joka toimi talutusratsuna. Tämä poni kiinnosti kovasti Keikaria ja ori yritti tehdä lähes kaikkensa saadakseen neidin huomion. Neiti ei kyllä hänestä viis veisannut, joten Keken oli luovutettava. Näyttelykehässä yllätyin orin rauhallisuuteen, kun parina oli tamma. Ravissa yritti kerran karata käsistä, mutta muuten esittäminen oli helppoa. Keke palkittiin punaisella ruusukkeella ja lopulta ikäluokkansa parhaana. Tämä tiesi sitä, että varsa pääsee myös BIS-kehään kiertämään.
Se oli jännittävää, koska samassa kehässä oli muitakin meidän hevosiamme mukana. Me kävelimme kehää ympäri ja tuomarit vaihtoivat meidän paikkoja. Yllättäen päätuomari käveli meitä kohti isoimman ja komeimman ruusukkeen kera ja samalla kovaäänisistä kuulutettiin näyttelyiden voittajaksi Raadelman Keikari. Tuomari kehui varsan hyvää käytöstä ja sopusuhtaista hyvin kehittynyttä rakennetta.
Virallinen nimi » Raadelman Keikari
