Lakean etusivulle
Lakean hevoset sivulle






© Jenny K

        Virallinen nimi » Metsäkartanon Reemus
        Tuttavien kesken » "Reemus"
        Rekisterinumero » VH11-018-0291
        Rotu » suomenhevonen
        Sukupuoli » ori
        Syntymäaika » 26.09.2010 *
        Säkäkorkeus » 162.0cm
        Väri » vaaleanpunarautias
        Koulutustaso » Vaativa B, re 100cm
        Painotuslaji » koulu
        Kasvattaja » Leandra, Metsäkartano
        Omistaja » Virtuaalitalli Lakea
        Kilpailut

        Palkittu tammikuun 2011 kantakirjaustilaisuudessa KTK-II 71p. palkinnolla
        Palkittu tammikuun 2012 KRJ laatuarvostelussa KRJ I 100p. palkinnolla
        VIR MVA Ch arvonimi myönnetty 28.02.2012



Metsäkartanon Reemus, elikkä tuttujen kesken pelkkä Reemus on esiintyvä-taitelija, joka suorastaan rakastaa olla huomion keskipisteenä. Kotioloissa se vaatii ympärilleen tutut rutiinit. Reemuksen päivänohjelma onkin miltei minuutin tarkka. Aamuruokien jälkeen on orin ensimmäisen liikutuksen vuoro, jonka jälkeen se pääsee ulkoilemaan. Illan hämärtäessä ulkoilu rupeaa tympimään ja Reemus alkaa ramppaamaan portin edustaa edestakaisin. Tällöin on siis toisen liikutuksen vuoro, jonka jälkeen se saa oleskella loppuillan karsinassaan. Illan liikutus on rankempi, jolloin kuivattaminen ei tuota hankaluuksia. Hoitotoimenpiteiden aikana Reemus hallitsee käytöstavat. Myöskään kavioiden hoito ei tuota ongelmia. Rutiinit pitävät sisällään myös tutut ihmiset ympärillään. Vieras hoitaja saa pakan täysin sekaisin. Tämän jälkeen orin ruotoon palautuminen voi kestää useammankin päivän. Lupsakasta Reemuksesta paljastuu tällöin esiin orimaiset piirteet, jotka eivät ole toivottuja. Omistajan ja Reemuksen välille on syntynyt vahva tunneside. Vuorollaan he kertovat toisilleen hyvän- ja pahanolonsa. Reemus on myös loistava näyttelemään loukkaantunutta, kun ei ole saanut tarpeeksi huomiota. Se kääntää karsinanoven avattaessa takamuksensa ja mököttää. Käsiteltäessä se silloin on tyyni, mutta pitää katsekontaktin aivan muualla ja viis veisaa mitä hänelle tehdään. Leppyminen tapahtuu ajan kanssa.

Ratsuna Reemus on aivan täydellinen pakkaus, mutta löytyy niitäkin päiviä jolloin käytös on hyvinkin sikamaista. Suomenhevoseksi Reemus on notkea, herkkä vastaanottamaan apuja ja omistaa näyttävät liikkeet. Orin ollessa hyvällä tuulella, niin selästä väkisinkin laskeutuu suupielet korvissa. Tehokkaan treenin jälkeen Reemus on oikea nallekarhu ja sitä ei voi olla halaamatta ja rapsuttelematta. Sitten on niitä huonoja päiviä… Tutut esineet muuttuvat kammottaviksi möröiksi ja koko olemus muuttuu jännittyneeksi ja mistään ei tunnut tulevan mitään. Paikoillaan seisominenkin pitkästyttää. Maastossa ratsastaessa Reemus on yleisesti miltei pomminvarma ja suorastaan mukava maastoseuralainen. Huonolla tuulella ollessaan ilmaantuu jälleen niitä mörköjä ja lenkin jälkeen ratsastajankin pinna voi olla hyvinkin kireällä. Lähinnä pelko on epämääräistä pelleilyä, joka juuri on seurausta esim. rutiinien rikkoutumisesta. Esteiden hyppääminen ei kotioloissa tuota tulosta. Puomit kolisee ja laukat ei tunnu vaihtuvan; laukat Reemus osaa kyllä vaihtaa. Kilpailuissa orin olemus muuttuu. Se ryhdistyy ja tuplaa kokonsa kaksinkertaiseksi. Käytös on asiallista ja herrasmiesmäistä. Sitä suorastaan ilolla ja ylpeydellä esittelee vieraille ihmisille. Kouluradalla se keskittyy sata ja yksi prosenttisesti tehtäväänsä. Se on rento ja varma. Myös esteradoilla tästä kuoriutuu varma hyppääjä, joka jättää puomien väliin reilun ilmavaran. Se on helposti ohjattavissa ja pikaisesti päätetyt tiemuutoksetkaan eivät sotke menoa. Suorituksen jälkeen pärskähtää tyytyväisesti ja poistuu aplodien saattelemana tyynen rauhallisesti esiintymiskehästä. Kilpailuja edeltävinä päivinä on vain kaikkein parasta antaa Reemukselle paljon huomiota ja jättää turha pilkunviilaus tuonnemmaksi. Rennot maastolenkit sopivat näihin rakoihin aivan nappiin.

Muiden hevosten seurassa Reemus on syrjään vetäytyvä ja haluaa pitää ympärillään oman tilansa vapaana. Se näyttäisi olevan hevosten arvoasteikolla hyvinkin korkealla ja saa kunnioitusta osakseen. Se ei suinkaan ole mikään riidan haastaja, mutta jos hänen reviirilleen uskaltautuu astumaan, niin Reemus kyllä antaa helposti köniin. Kun sillä on seuraa ulkoillessa se viis veisaa heistä, mutta jos hän joutuu olemaan ihan yksin, niin sehän suorastaan katastrofi. Omien ihmisten seuraa ja huomiota hän pitää myöskin hyvinkin tärkeänä. Ratsastaen ollessa selässä Reemus on kärsivällinen ja sallii muiden hevosten läsnäolon rinnalla. Ori on myös loistava vetohevonen vaelluksille. Kun on isompi joukko hevosia maastossa mukana, niin turhat pelleilyt jää kokonaan pois ja yli mennään vaikka kuohuvasta koskesta, jos ratsastaja niin käskee. Myöskin vieraissa paikoissa, kuten kilpailupaikoilla on käytös asiallista. Reemus on myös tammojen suhteen hyvinkin nirso. Sen huomiota ei ihan kuka vaan saakaan. Eli senkin puolesta matkustaminen Reemuksen kanssa on mielekästä. Jos nyt niin nätti tamma sattuukin paikalle, niin Reemuksen käytös on herttaisen levotonta. Se sipsuttaa ryhdikkäästi ja flirttailee hörisemällä. Kuljetukset sujuvat ongelmitta, jos kuljetuskalusto näyttää ulkoapäin siistiltä ja turvallisesti. Aivan mihin tahansa koppiin ei voi astua. Kerran jouduimme lainaamaan tuttavan traileria, joka ei ollut mikään maailman kauneimpia koppeja. Reemus päätti jo kaukaa sen nähdessä, että se ei aio sisälle mennä ja eikä me kyllä sisälle sitä saatukaan ja jäi sen päivänen kisareissu väliin. Pelolla odotimme Reemuksen seuraavaa lastauskertaa. Olimme takuu varmoja, että sama toistuisi uudelleen. Tällä kertaa käytössämme oli oma 2000-luvun Cheval-Liberté koppi. Pelkomme oli turhaa. Ori marssi sisälle hyvin tyytyväisin mielin, epäröimättä laisinkaan. Eli hieman on Reemuksessa hienohelman vertakin.



* Oma ikääntyminen
Ikääntyi ensimmäisen kahden kuukauden aikana 4-vuotiaaksi, jonka jälkeen VAI eli vuodenaikaikääntyminen jakaa oikean vuoden neljäksi virtuaalivuodeksi.
11.10.2010 = 1v.
26.10.2010 = 2v.
10.11.2010 = 3v.
26.11.2010 = 4v.
25.02.2011 = 5v.
27.05.2011 = 6v.
26.08.2011 = 7v
26.11.2011 = 8v.
25.02.2012 = 9v.
26.05.2012 = 10v.
25.08.2012 = 11v.
25.11.2012 = 12v.
24.02.2013 = 13v.
26.05.2013 = 14v.

25.08.2013 = 15v.
25.11.2013 = 16v.
24.02.2014 = 17v.
26.05.2014 = 18v.

25.08.2014 = 19v.
25.11.2014 = 20v.
24.02.2015 = 21v.
26.05.2015 = 22v.





© Jenny K
Rakennekuvien tuomarit: arvostelethan hevosen sivusta löytyvien kuvien perusteella.



   i. Vikkori
   sph, rn, 152cm
   VIR MVA Ch, KTK-II, YLA2
   ii. Aatun Ajo (evm)   sh, 149 cm
   ie. Pinnari (evm)   sh, 160 cm
   e. Mesimarja
   sph, rn, 152cm
   VIR MVA Ch, KTK-III, YLA2
   ei. Hopea-Totti (evm)   sh, 162 cm
   ee. Lapin Taika (evm)   sh, 157 cm

Katso tästä Reemun laajempi sukutaulu

i. Vikkori on Antti Kerin kasvattama ja Leandran omistama kilparatsu ja jalostusori. Kotitallina toimii suomenhevosia kasvattava talli Metsäkartano. Vikkori on väriltään punarautias ja säkäkorkeudeltaan 162cm. Rakenteesta se on palkittu kantakirjaan toisella palkinnolla ja näyttelyistä ansainnut virtuaalinen muotovalio champion arvonimen. Kokonaisuudestaan se on palkittu yleislaatuarvostelussa toisella palkinnolla. Luonteeltaan se on omistajansa kertoman mukaan melko seurallinen hevonen, joka tulee toimeen hyvin niin ihmisten kuin eläintenkin kanssa, varsinkin tallikissojen puuhia se tuntuu katselevan mielellään. Se viihtyy myös omassa rauhassa, joten tallikäyttäytyminen on usein esimerkillistä. Vikkorista löytyy kuitenkin useita orimaisia piirteitä, joten aivan varauksetta sen kanssa ei voi toimia. Ratsastustaidot yltävät jopa Vaativa A:n ohjelmiin ja esteinä ylittyy metrinradat. Kilpailumenestystä löytyy näiden lajien lisäksi myös kenttäratsastuksesta ja valjakkoajosta.

ii. Aatun Ajo on juuri 149-sentillä hevosen korkuinen, kimo ori. Luonteeltaan hän oli rauhallinen, hyvin yhteistyöhaluinen ja kiintyi helposti vain yhteen ihmiseen. Aatu oli myöskin hyvin kilpailuhenkinen ja sopiviksi lajeiksi tälle osoittautui valjakkoajo ja työkilpailut. Näissä lajeissa ori sai suorittaa osuutensa omassa rauhassaan, eivätkä muut hevoset päässeet häiritsemään. Muita hevosia kohtaan orin käytös saattoi olla uhmakasta ja keskittyminen tällöin herpaantui. Aatu osoittautui hyväksi periyttäjäksi. Harmillisesti kimo väri periytyi vain puolelle jälkeläisistä.

ie. Pinnari nimi sopii tälle hevoselle, kuin nenä päähän. Se suoriutuu tehtävistä siitä kohtaan mistä rima on matalimmalla ja viitsii vielä kapinoida vastaan. Yhteisen sävelen kuitenkin löydyttyään, kuoriutuu Pinnarista ajoittain sangen osaava ja taitavakin ratsu. Kilpakentien suoriutujaksi ei tästä kuiteenkaa ole. Tämä ei niin hyvä luonteinen tamma on osoittanut sopivan paremmin työhevoshommiin. Tamma on väriltään rautias ja säkäkorkeudeltaan 160cm. Jälkeläisiä varsonut vain yhden.

e. Mesimarja on Antti Kerin kasvattama ja Leandran omistama kilparatsu ja jalostusori. Kotitallina toimii suomenhevosia kasvattava talli Metsäkartano. Vikkori on väriltään punarautias ja säkäkorkeudeltaan 162cm. Rakenteesta se on palkittu kantakirjaan toisella palkinnolla ja näyttelyistä ansainnut virtuaalinen muotovalio champion arvonimen. Kokonaisuudestaan se on palkittu yleislaatuarvostelussa toisella palkinnolla. Luonteeltaan se on omistajansa kertoman mukaan melko seurallinen hevonen, joka tulee toimeen hyvin niin ihmisten kuin eläintenkin kanssa, varsinkin tallikissojen puuhia se tuntuu katselevan mielellään. Se viihtyy myös omassa rauhassa, joten tallikäyttäytyminen on usein esimerkillistä. Vikkorista löytyy kuitenkin useita orimaisia piirteitä, joten aivan varauksetta sen kanssa ei voi toimia. Ratsastustaidot yltävät jopa Vaativa A:n ohjelmiin ja esteinä ylittyy metrinradat. Kilpailumenestystä löytyy näiden lajien lisäksi myös kenttäratsastuksesta ja valjakkoajosta.

ei. Hopea-Tähti on asunut nuoren kasvattajansa Viivi Virtasen omistuksessa koko elämänsä. Parivaljakko on yhdessä kasvanut ja kehittyneet kouluratsastuksen alkeista huipulle saakka. Muutamia sijoituksia löytyy isoistakin koulukilpailuista. Rakenteeltaan Hopea-Tähti on sopusuhtainen ja jäntevä ja sillä on kuulemma erityisen viisas katse. Nimi tulee värityksestä, eli harmaanhopeista harjaksista, joka on kovasti herättänyt ihastusta ihmisten silmissä. Jälkeläisiä orilla on vain muutama, mitään valtavirran oria ei siitä ole tullut. Luonteeltaan Hopea-Tähti on hieman kuumahko ja energinen, mutta omistajansa osaavissa käsissä se esiintyy aina edukseen ja on saanut miehuuden säilytettyä.

ee. Lapin Taika on väriltään ruunikko ja säkäkorkeudeltaan 157cm. Tämä hevonen on luonteeltaan, kuin luotu perhehevoseksi ja yhden perheen omistuksessa onkin elämänsä saanut viettää. Tamma on lähinnä ollut lemmikkieläin ja harrasteratsu, mutta vanhoilla päivillään toinen perheen tyttäristä on innostunut käymään Taian kanssa säännöllisesti valmentautumassa. Muutama aluekisa starttikin on parivaljakolla takanapäin. Näyttelyissä tamma ei ole päässyt näyttäytymään, mutta ainesta menestymiseen voisi löytyä. Nätti korrekti rakenne.



s. 12.12.2010   »   o. Lakean Nutella   »   e. Fiktion Sipriina
s. 23.01.2011   »   o. Lakean Nipotus   »   e. Koistilan Lumiriia
s. 22.02.2011   »   o. Lakean Antipas   »   e. Koistilan Lumiriia
s. 02.03.2011   »   o. Lakean Ruupert   »   e. Meren Virnankukka
s. 24.04.2011   »   t. Riiviöiden Retriikka   »   e. Koston Elovena
s. 15.05.2011   »   t. Riimus HV   »   e. Haavekuva AW
s. 25.05.2011   »   o. Harhahetketken Jasperi   »   e. Moon Taiteilijatar
s. 05.07.2011   »   t. Demoni KISS   »   e. Sesilja HUI
s. 10.09.2011   »   t. Lakean Heinälapsi   »   e. Fiktion Sipriina



Valmennukset ja päiväkirjamerkintöjä

22.07.2012 / kouluvalmennus Lakean omassa maneesissa
Valmentaja: Alhippa
Saapuessani paikalle Jenny oli jo hyvässä vauhdissa verryttelemässä Reemusta. Annoin ratsukon verrytellä loppuun ja kerroin samalla päivän aiheena olevan raviväistöt ja takaosakäännökset käynnissä. Aloitimme ensin raviväistöillä suoralla uralla. Ori oli selkeästi motivoitunut ja kuunteli hyvin ratsastajaa. Vasempaan suuntaan väistöt olivat varsin hyviä ja sulavia. Oikeaan suuntaan ori oli aluksi hieman tahmeampi, mutta vertyi hetken väistely harjoitusten jälkeen. Väistämisiä jatkettiin vinolla linjalla keskiuralta kohti kaviouraa, jossa ori näytti todella kykynsä. Ori pysyi hyvin Jennyn hallinnassa ja teki useamman kodella komean väistön. Orilla selkeästi oli fokus minne mennään ja halu miellyttää ratsastajaa parhaansa mukaan. Väliä ei ollut oltiinko menossa oikeaan vai vasempaan sillä väistö näytti puhtaalta niin edestä kuin sivultakin. Välissä annoin ratsukon hetken vapaammin laukata, kunnes jatkoimme takaosakäännöksin. Ensin Reemus oli turhan reippaana, eikä täysin keskittynyt tekemiseen, jolloin käännöksistä tuli hevenen hutiloituja. Kun Jenny sai orin jälleen keskittymään onnistui käännökset mallikkaasti. Loppuverryttelyn ratsukko si tehdä vapaasti.

20.06.2011 / Sileällä työskentelyä ja maastoilua
Rakastan kesää, aurinkoa ja lämpöä! Hevoset saavat laiduntaa laumassa ja tämähän tekee oikein terää heidän kropalleen. Liikkuessaan ja samalla syödessään he venyttävät hyvin selkäänsä ja kaulaansa. Muille laumakavereille täytyy ajoittain esitellä taitojaan ja liikkeitään, joten lihaskunto pysyy kuosissa. Harvemmin meidän hevoset kärsivät kesän jälkeen liikapainosta ja huonosta kunnosta. Reemuksen kanssa aloittelimme ratsain kentällä kevyellä ja rauhallisella verryttelyllä. Ori tuntui alusta lähtien pehmeältä ja kuuliaiselta. Jokaisessa askellajissa hieman jumppailua ja läpiratsastettu ja tämän jälkeen siirryimme kentältä pois metsän siimekseen maastoilemaan. Kylläpäs olis ihana laukata hellesäässä, kun tuuli vilvoitti mukavasti.

30.04.2011 / kouluvalmennus Lakean omalla kentällä
Valmentaja: Ibbe
Huomioin näyttävän näköisen orin kentänreunalla, jossa ratsastaja oli nousemassa ratsunsa selkään. Siitä oli ollut pitkä aika, kun viimeksi olin valmentanut oria, mutta tiesin, että valmentaminen onnistuisi kuitenkin mutkitta, sillä Reemuksen oli kerrottu olevan ehkäpä yksi maailman hienoimmista suomenhevosoreista, joka kuunteli ohjasotteita mielellään. Alkuverryttely sujui nopeasti ja pian pääsimme aloittamaan kunnolla hommat. Pyysin ratsastajaa siirtämään käynnissäkin kauniinoloisen Reemuksen liikkeelle, joka pohjeavuista käynnistyi, kuin vanha Mersu, hitaasti hyrisytellen entisiin voimiinsa.

- Kokeillaan temponvaihtoja, että saat oria paremmin kuuntelemaan sinua. Se näyttää hieman poissaolevalta tänään, sanoin ratsastajalle, joka kokosi vielä ohjia ravissa. Muutaman temponvaihdon jälkeen, ori alkoi tukeutua ohjiin, ja kuuntelemaan paremmin apuja. Ohjeistin ratsastajaa siirtymään kahdeksikolle, jolloin aina kahdeksikon toiselle puolelle siirtyessä, ratsukon täytyisi puolesta riippuen hidastaa tai nopeuttaa ravia. - Hienoa, Reemus alkaa jo venyttää kunnolla askeliaan nopeammassa tempossa, ja takaosa liikkuu mukana. Koeta kuitenkin pysyä rytmissä, äläkä jää hevosen jälkeen, jolloin se ei enää kuuntelekaan sinua, ilmoitin. Ratsulle annettiin vielä muutaman tempoharjoituksen jälkeen pitkät ohjat ja taputuksia. Reemus venytteli kaulaansa autuaasti. - Laukkatyöskentely jäi nyt välistä, mutta oli kuitenkin hienoa nähdä orin liikkuvan näissä kahdessa askellajissa, sanoin ja lisäsin: - Aina laukka ei ole tärkein, jolloin nyökyttelimme ratsastajan kanssa yhteisymmärryksestä myönteisinä.

27.03.2011 / estevalmennus
Valmentaja: Sasha K.
Olit kertonut aijemmin että Reemuksella sujuivat vain kilpailuissa laukanvaihdot ja muut vastaavat. Noh, nyt emme kuitenkaan olleet kilpailuissa ja Reemus osasi silti kaien aivan kohdalleeni. Olin todellakin positiivisesti yllättynyt. Kun aloimme hyppäämään korkeutta, minulle kävi ilmi että Reemus oli ryhmän paras taktikoija. Toden totta. Olitte ainoat jotka saivat hypätä korkeudessa hieman muitakin tehtäviä. Reemus osoitti jo tässä olevansa herra vailla vertaa. Radalla Reemus toimi vieläkin paremmin. (Jos näin nyt enää voi sanoa.) Vaikka olin jopa vaikeuttanut reilusti radan teknistä puolta. Upeaa!

05.03.2011 / kouluvalmennus
Valmentaja: Kajsa Muurari / Virmaveden hevostila
"Metsäkartanon Reemus teki vaikutuksen hienolla käytöksellään. Ori kulki jo alkuverryttelyiden aikana näyttävästi pitkin, joustavin askelin, ja näytti kuuntelevan ratsastajaansa tarkoin. Suomenhevoseksi ori kulki läpi valmennuksen yllättävän pehmeänä, vaikuttavan suurin liikkein. Se myös selkeästi nautti työskentelystä ja pani parastaan aidon suomalaisen tavoin! En kuitenkaan päästänyt ratsukkoa helpolla, vaan vaadin sekä ratsua että ratsastajaa todella näyttämään parastaan. Yhteistyö toimikin hienosti, ja kaikki harjoitukset temponlisäyksistä laukanvaihtojen kautta avotaivutuksiin sujuivat hienosti. On vain muistettava ulkoapujen kunnollinen tuki, muutoin Reemus kulkee kiemuralla kuin keitetty makaroni - mutta tämän herkkyyden voi ennen kaikkea kääntää hyödyksi. Kaiken kaikkiaan Reemus on erittäin taitava ratsu, joka toimi loistavasti ratsastajan käsissä. Upeaa yhteistyötä!"

31.01.2011 / kantakirjalausunto
18 + 18 + 18 + 17 = 71p = KTK-II
"Ryhdikäs, hieman lihakseton selkä & takaosa. Hyvät jalka-asennot, orileima hyvä."
"Hyvät tyypit, pitkähkö runko, jyrkähkö lautanen, käyrähköt kintereet."
"Hyvät leimat ja tyypit, pitkä ja syvä runko, lyhyet jalat, mutta hyväasentoiset jalat."
Tuomarit: Kya, Peppi S., ninja, Isla P.

Kiitos valmentajille!



copyright © Virtuaalitalli Lakea
virtuaalihevonen - a virtual horse