Virallinen nimi » Lakean Viljatuuli Tuttavien kesken » "Tuuli" Rekisterinumero »VH11-018-0481 Rotu » suomenpienhevonen Sukupuoli » tamma Syntymäaika » 15.10.2009 * Säkäkorkeus » 146cm Väri » tummanpunarautias Koulutustaso » ko He A / re 100cm Painotus» yleispainotus Kasvattaja »Virtuaalitalli Lakea Omistaja »Virtuaalitalli Lakea Kilpailut
Lakean Viljatuuli eli tuttavallisemmin Tuuli on rauhallinen ja mukava pieni tamma. Silläkin on huonoja päiviä, niitä päiviä, jolloin se on erittäin itsepäinen, eikä suostu mihinkään vaan tekee oman päänsä mukaan, vaikka sitten hankalan kautta. Onneksi näitä päiviä on harvassa, joten yleensä poni onkin oiken ihana. Yleisesti Tuuli on kaikkien ihmisten kaveri, rauhallinen pallomaha joka ei tee mitään pahaa kärpäsellekkään.
Tamman pienestä koosta huolimatta se on usein toisia hevosia kohtaan pomotteleva, eikä siedä muita hevosia liian lähelle.
Hoitaessa Tuuli seisoo kiltisti paikallaan ja odottaa että toimenpiteet on tehty. Joskus se saattaa torkahtaa, mutta säpsähtää hereille nopeasti. Harjauksessa tamma usein tunkee syliin, mikä ei tietenkään ole kovin mukavaa tai edes mahdollista joten se tyytyy silityksiin. Kengitykset sujuvat helposti, mutta rokottaminen on Tuulin kanssa hankalaa. Se pelkää ruiskua. Usein se tyytyy vain steppaamaan paikallaan ja hirnahtelemaan hermostuneena. Tuttu ihminen on hyvä tuki tammalle hankalissa tilantessa ja se rauhoittaakin sitä todella paljon.
Kuljetus sujuu tamman kanssa aivan hyvin, vaikka joskus koppi saattaakin pelottaa hiukan. Lähes aina se kuitenkin menee koppiin ilman ongelmia. Kisapaikalla ponin rauhallisuus on kadonnut. Aluksi se säikkyy jokaista pientä ääntä, mutta kun se pääsee rentoutumaan se on suhtkoht rauhallinen. Kisasuoritus menee yleensä paremmin kuin verryttely, mutta joskus se saattaa kytätä maneesin nurkkaa tai tuomaria.
Ratsuna tamma on hyvin yritteliäs. Vaikkei osaisikkaan se yrittää aina. Tuuli on sopivan reipas eikä säiky kotona lähes mitään. Tamman saaminen peräänantoon vie aikaa, sillä tamman takaosan saaminen alle saattaa olla joskus hankalaa. Alkuverryttelyt täytyy tamman kanssa tehdä kunnolla, jotta sen saisi menemään nätisti . Kauniit askellajit se omaa. Erityisesti ravi on sen bravuuri, mutta ei laukka ja käyntikään huonoja ole. Tuuli kuuntelee aina hyvin ja tekee mitä käsketään. Esteillä tamma innostuu, muttei kuitenkaan kuumene tai lähde käsistä. Se on oma hiukan reippaampi itsensä. Esteitä tamma hyppää metriin asti ratana. Hypyt ovat tyyliltään vähän vaihtelevaisia. Joskus mennään kauniisti liitäen, toisinaan kenguru loikalla. Yli on aina menty, joko yhdessä tai erikseen. Kielteleminen ei ole tamman tyyliä, vaan se hyppää, vaikka pudottaisi kaikki puomit, tai kaataisi estetolpat. Maastossa Tuuli on hyvin laiska eikä liiku eteenpäin. Se on oppinut että saa olla kaueman ulkona, kun menee hitaasti. Se katselee maisemia ja nauttii luonnosta. Joskus täytyy tietysti repäistä ja ottaa pieni kiitolaukka spurtti. Maastoesteet eivät tammaa pelota, mutta se hyppää ne paljon korkeammalta kuin tavalliset rataesteet. Veteen Tuuli menee oikein mielellään. Se rakastaa sitä, kun kuumana kesäpäivänä pääsee hyppäämään veteen.
i. Vikke-Viljam oli läsipäinen rautias piensuokki, joka kolusi ahkerasti valjakkokilpailuja. 146cm ori omasi ryhdikkään ja hyvän rotutyypin omaisen ulkonäön, jolla on kantakirjaan päässyt toisella palkinnolla. Valjakkoajon laatuarvostelussa hän on myös palkittu toisella palkinnolla. Perusluonteeltaan Vikke-Viljam oli ihmistä kunnioittava, iloinen ja innokas työskentelijä. Jälkeläisiä orille ilmaantui kymmenkunta.
ii. S.T Turjiini vietti lähinnä jalostusorin elämää näyttelyitä kierrellen ja varsoja teetellen. 140cm pientyypin edustaa oli väriltään vaaleanpunarautias. Sen päätä koristi läsi ja kolmea jalkaa koristi kokosukat. Kantakirjaan se on palkittu ensimmäisellä palkinnolla ja näyttelyistä ansainnut virtuaalinen muotovalio champion arvonimen. Tuomareilta se on kovasti saanut kehuja hyvästä pienhevosleimasta. Nuoruudessaan Turjiinia nähtiin sekä koulu, että esteradoilla ja se oli lahjakas ratsu. Jalostuarvo vei voiton ja kilpaura jäi lyhyeen.
ie. Vikkar on syntynyt kaakkois-suomen rantamaisemissa suomenruotsalaisperheeseen. Tamma on väriltään vaaleanpunarautias ja säkäkorkeudeltaan 151cm. Tamma on saanut viettää koko elämänsä kasvattajansa omistuksessa ja toiminut perheen harrastehevosena. Vikkar on erityisen taitava valjakkoajossa. Siltä löytyy kestävyyttä pujottelemaan maratonin esteitä ja keskittymistä valjakkoajon kouluohjelmien läpi viemiseen.
e. Tuulitiina oli pienikokoinen ja nipin napin hevosmitoissa 149cm. Tamma oli väriltään tummanpunarautias ja päätä kaunisti piirto ja kaikissa jaloissa puolisukat. Tuulitiina vietti elämänsä pienikokoisen kasvattajansa kilparatsuna. Näppärä Helppo A:n tasoinen ratsu otti osaa alue- ja kansallisentason luokkiin, saavuttaen lopulta kouluratsastuksen laatuarvostelusta kolmannen palkinnon. Luonteeltaan tamma oli hyvinkin tammamainen, mutta hyväntahtoinen. Jälkeläisiä varsoi vain kaksi.
ei. Riuska oli 145cm hyvätyyppinen pienhevonen. Ori on kantakirjattu rakenteesta toisella palkinnolla ja myöhemmin tulos on korotettu ensimmäiseksi palkinnoksi menestyneen jälkeläisnäytön vuoksi. Riuska on väriltään tummanpunarautias. Sillä on päänmerkkinä leveä huuliin asti ulottuva läsi ja jokaisessa jalassa puolisukat. Lahjakkuudet suuntautuvat kouluratsastukseen, jossa liitoa löytyy pienestä koosta huolimatta.
ee. Verna-liisa oli musta tähtipäinen 152cm tamma, jonka on kasvattanut ravitalli. Raviura ei ottanut tulta kavionalle, joten Liisa sai armahduksen päästä kokeilemaan ratsun hommia. Tamma osoittautui sitkeäksi kenttäratsuksi. Se ei oikein missään lajissa kunnolla loista, mutta on kaikissa kolmessa lajissa tasainen suorittaja. Tamma on varsonut neljä varsaa, joista yksi menehtyi muutaman viikon ikäisenä.
31.08.2011 / kantakirjalausunto
Tuomarit: Kya, Peppi S., ninja, Isla P.
18 + 17 + 18 + 15 = 68p = KTK-III
"Hyvä pää, lyhyt alakaulainen kaula, tiivis hieman lihavassa kunnossa oleva runko, melko hyvä lautanen, ej lievästi taipuneet polvista, tj vaikuttaa hyväasentoisilta, kaviot eva. "
"Hyvät tyypit, pyöreä pitkä runko, ilmeikäs pää."
30.10.2010 / kouluvalmennus
Valmentaja: apiljavanilja
Kaunis syksyinen auringon paiste, joka sai rautiaan tamman karvan kimmeltämään. Ensimmäisenä tehtävänä ravissa voltit pitkille sivuille ja pysähdykset lyhyille sivuille. Tuulin ravi oli alkuun melkoisen kiireistä, mutta pikkuhiljaa tamma löysi tahdin ja ratsastaja pääsi työskentelemään saadakseen Tuulin taipumaan kunnolla pohkeen ympärille volteissa. Pysähdyksissä tamma jäi helposti hiippailemaan, mutta istuntaa painottamalla nämäkin alkoivat toimimaan. Laukassa harjoittelimme nostoja sekä pääty-ympyröitä. Noistoissa Tuuli oli todella terävä ja napakka, mutta siirtymiset raviin tuottivat ongelmia. Tuuli painoi pahasti ratsastajan kädelle, jolloin teimmekin raviin siirtymiset lävistän lopuksi niin aita auttoi jarruttamaan Tuulin laukka haluja. Pääty-ympyröillä tamman oli vaikea saada sisätakajalka polkemaan kunnolla alle, niin että tamma pystyi taipumaan kaulasta ja niskasta tarpeeksi. Tätä korjasimme ympyrän suurennuksilla ja pienennyksillä. Loppu tunnista Tuuli polki kauniisti alleen ja kulki herkillä avuilla. Tähän oli hyvä päättää antoissa valmmenustunti.
Virallinen nimi » Lakean Viljatuuli