Lakean etusivulle
Lakean hevoset sivulle










© Jenny K

        Virallinen nimi » Kuninkaan Aarre
        Tuttavien kesken » "Api"
        Rekisterinumero » TYH-00160
        Rotu » suomenhevonen
        Sukupuoli » ori
        Syntymäaika » 15.03.2008 *
        Säkäkorkeus » 162cm
        Väri » tummanrautias
        Painotus» työ/ajo
        Kasvattaja » Lokki
        Omistaja » Virtuaalitalli Lakea
        Kilpailut



Api on perusluonteeltaan iloinen ja innokas. Ori tuntuu pitävän matkustelusta ja uudet paikat kiehtovat. Pelkkä kotona oleminen alkaa pian pitkästyttää ja hän kaipaa paljon virikkeitä. Virkeänä pitämiseksi kaipaa muutenkin paljon ulkoilua ja ison tarhan, missä on tilaa juosta ja temmeltää. Pieneksi kokemansa tarhan aidat ovat koetuksella. Tällöin eivät välttämättä sähköaidat paljoa pidättele ja puuaidoistakin saatetaan loikata ylitse. Vapaaksi päästyään ori riehuu jonkin aikaa pitkin tantereita ja käy tervehtimässä muita hevosia. Mitä kovimmin lähtee tätä jahtaamaan sitä enenemän se yllyttää Apia jatkamaan vapauttaan. Kaikkein parasta on olla, kuin ei huomaisikaan koko hevosta. Lopulta pikku mammanpoika itse suorastaan tarjoutuu kiinni otettavaksi.

Hoitaessa yrittää kovasti osallistua hoitotoimenpiteisiin. Kaikki välineet hän haluaa tutkia nuuhkimalla ja ehkä hieman maistamallakin. Api haluaa olla myös koko ajan tietoinen mitä ympärillään tapahtuu ja ääneen kuultuaan kääntelee itseään sen mukaisesti. Harjaamisessa hän ei ole mikään herkkä hipiäinen. Hän näyttää hyvinkin selkeästi milloin tuntuu hurjan hyvältä. Kaviot yleisesti nousevat nätisti ja välillä kokeilla akrobaattisia kahdella jalalla seisomisia, kun hän unohtaa ottaa käyttöön lepuuttavan jalan. Kengittäjän kanssa ei ole koskaan ongelmia ollut. Ori on saanut kovasti kehuja vahvoista kavioistaan ja kengät pysyvät jaloissa hyvin. Pesut ovat mieluisia ja letkusta tulevaa vettä on päästävä hörppimään ja vähän leikittävä siinä samalla. Lastaus ja kuljettaminen eivät ole olleet Apille koskaan stressin aihe. Koppiin marssitaan rutiinilla ja matkat sujuvat heinäverkosta heinää mupeltamalla. Kopista ulospäin tulemista ei aina malteta tehdä rauhallisesti suoraan peruuttamalla, joten varmistajahenkilö sivussa on hyvä olla apuna. Muiden hevosten seurassa Api osaa olla hyvinkin äijä ja pomottaja, mutta osaa altistua kokeneemmalle ja vanhemmalle, ettei mene väkisin riitaa haastamaan ja itseänsä täten telomaan.

Työhevoseksi Apia ei voinut pienenä kuvitellakaan, mutta harjoittelulla alkoi varmuus kasvaa. Alkuun vedettävän esineen kolahtaessa tai jäädessään hieman kiinni johonkin, pojalle meinasi iskeä pakoreaktio. Sai se yhdet aisalenkitkin hajotettua. Api alkoi kuitenkin iän karttuessa kuunnella ohjastajaa ja luottamus heräämään. Tällä hetkellä, kun vedettävä esine jää johonkin kiinni niin ori pysähtyy ja odottaa niin kauan, kun saa seuraavan käskyn. Työ hommissa poika on maltillinen ja tunnollinen. Yrittää aina parhaansa ja haluaa miellyttää ihmistä. Todellista työtä tehdessä se jaksaa seistä ja odottaa. Vähän naukkailee ruohotupsuja, mutta ei karauta pakoteille. Kilpailutilanteet onkin asia erikseen. Ne kyllä ori tunnistaa ja haluaa niissä osoittaa taitonsa. Vetokilpailuissa ei tosin meinaisi malttia löytyä portaiden välissä taukojen pitämiseen. Apin mielestä painot voisi lisätä vauhdissa ja viis eläinlääkärin kunnon tarkastuksista. Ratsunakaan Api ei ole aivan tunari. Eteenpäin pyrkimystä löytyy ja kantaa hyvin koko kehonsa. Vaatii herkkyyttä ja istunnalla ratsastamista. Jos suusta jää roikkumaan, niin ori painaa vain kovemmin vastaan. Myös pohjeavut on saatava menemään läpi ja orin niitä kunnioittamaan. Estetekniikka ei aivan ole hallinnassa ja laukatkin vaihtaa ravin kautta, mutta intoa löytyy niitä enemmän. Laukan vaihdon yhteydessä ori saattaa unohtaa, että laukka pitäisi nostaa takaisin, joten posottaa menemään hirmuista kyytiä ”monteravia”. Koulutaidoiltaan Api on vahva Helppo B ja ratana esteet ylittää 80cm.



  * VAI eli vuodenaikaikääntyminen jakaa oikean vuoden neljäksi virtuaalivuodeksi.

1v - 14.06.2008
2v - 13.09.2008
3v - 13.12.2008
4v - 15.03.2009
5v - 14.06.2009
6v - 13.09.2009
7v - 13.12.2009
8v - 15.03.2010
9v - 14.06.2010
10v - 13.09.2010
11v - 13.12.2010
12v - 15.03.2011
13v - 14.06.2011
14v - 13.09.2011
15v - 13.12.2011
16v - 14.03.2012
17v - 13.06.2012
18v - 12.09.2012
19v - 12.12.2012
20v - 14.03.2013




© Jenny K
Rakennekuvien tuomarit: arvostelethan hevosen sivusta löytyvien kuvien perusteella.



   i. Kuningas Jerro (evm)
   sh, trt, 163cm
   ii. Romanttinen (evm)
   sh, trt, 163cm
   ie. Ellin Alli (evm)
   sh, m, 158cm
   e. Juuson Tyttö (evm)
   sh, vprt, 157cm
   ei. Pustor (evm)
   sh, vprt, 158cm
   ee. Juuson Vilma (evm)
   sh, pr, 155cm

i. Kuningas Jerro on tummanrautias ja läsipäinen hulmuharja, jolta säkäkorkeutta löytyy 163cm. Ori on kotoisin Savosta, suomenhevosia kasvattavalta tilalta. Jerrosta on alun perin yritetty ravuria tehdä, mutta ajat eivät päätä huimanneet. Ori osoittautui työhommiin sopivammaksi. Etenkin vetohommat ovat olleet vahvuutena. Ori on kantakirjattu työsuunnalle toisella pallinnolla, joten täten on päässyt osallistumaan valtakunnallisiin työmestaruuskilpailuihin. Paras tulos näissä kilpailuissa on ollut toinen sija vetokilpailuissa. Peltotyökilpailuihin on otettu muutaman kerran osaa keskinkertaisin tuloksin, mutta kyntötöillä on lähinnä kotipuolessa kuntoa kasvatettu. Luonteeltaan ori on lempeä herrasmies, joka todella kunnioittaa ihmistä ja on nöyrä työskentelijä.

ii. Romanttinen oli tummanrautias piirtopäinen ori, jolta löytyi jokaisesta jalasta kokosukat ja säkäkorkeutta 163cm. Tämän orin riesana tuppasi kesäisin olemaan lievä kesäihottuma, joka ei ole tietävästi jälkeläisilleen levinnyt. Lahjat ovat suuntautuneet ravipuolelle ja menestystäkin on suotu ja oma ennätys oli - . Luonteen puolelle olisi kaivannut enemmäntasaisuutta. Tulta ja tappuraa löytyi. Etupää puri ja takapää potki. Huonoon luonteeseen, kuten kesäihottumaankin on todennäköisesti syynä kurjempi lapsuus, johon liittyi eläinrääkkäystapaus ja tila sai eläintenpito kiellon. Jälkeläisiä on syntynyt kymmenkunta.

ie. Ellin Alli juoksi raveissa kilpaa ja tästä odotettiin paljon, mutta tulokset eivät olleet sen mukaiset. Rakenne oli toisen kantakirjapalkinnon arvoinen, joten Ellistä tuli siitostamma. Väriltään se oli musta ilman merkkejä ja säkäkorkeudeltaan 158cm. Varsoja syntyi kuusi, joista vain yksi oli tamma. Kaksi jälkeläisistä on menestynyt kenttäratsastuksessa ja loput löytyy raviradoilta. Luonteeltaan Elli oli oikea äitihahmo. Tamma oli niin ihmisiä, kuin varsojakin kohtaan hellä ja ystävällinen.

e Juuson Tyttö on vaaleanpunarautias vankkarakenteinen 157cm tamma. Rakenne ei ole antanut kantakirjaan pääsylle vaatimuksia, mutta leikkimielisistä näyttelyistä on tullut mukaviakin tuloksia. Tyttö on saannut tuomareilta kehuja hyvästä luonteesta ja hyvästä kunnosta esitettynä. Tamman omistaa neljähenkinen perhe, jonka koko poppoo on hurahtanut hevosteluun. Alun perin hevosta toivoivat perheen lapset ja äiti, mutta ajan kanssa isänkin sydän heltyi niin, että perheeseen piti lopulta lapsille ostaa oma russ-tamma, kun isä omi Juuson Tytön. Isä sai päähän pistona tehdä tilalleen isomman perunamaan. Hän hankki työvaljaat tuttavaltaan, joten siitä käynnistyi Tytön ura työhevosena. Nälkä kasvoi syödessään, joten pian omalla hevosella haettiin metsästä polttopuut ja pitihän taitoja päästä kilpailuissakin hieman kokeilemaan. Parin parhain tulos on metsäajosta päävoitto. Tyttö ei ole varsonut kuin yhden jälkeläisen.

ei. Pustor oli väriltään vaaleanpunarautias ja hänellä oli liinahtavat jouhet. Päänmerkkinä piirto ja selässä sillä oli siima. Pustor oli 158cm menestynyt ratsuori. Se omasi näyttävät isot liikkeet ja ilmeikkään olemuksen. Hevosen omisti ratsastuskoulu, mutta ei juuri tuntikäytössä ollut. Liikuttaja/kilpailija oli erikseen. Tämän saman kilpailijan kanssa ottivat osaa kansallisella tasolla helppo A – vaativa B luokkiin keräten rutkasti voittoja ja sijoituksia. Muutama startti löytyy myös 90cm esteradoilta. Pustor oli luonteeltaan arvonsa tunteva ja hyvin tarkka rutiineille. Se ei suinkaan ollut pahantahtoinen, mutta rutiinien lipsuessa ja epävarmoissa tilanteissa alkoi mielikuvitus tehdä tepposia. Yleensä kuitenkin pelleilyt jäivät kotinurkille ja kilpailutilanteissa käyttäydyttiin arvokkaasti ja ylväästi. Ori on kantakirjattu kolmannella palkinnolla ja jälkeläisiä Pustorille ilmaantui yksitoista.

ee. Juuson Vilma oli 155cm punarautias ratsastuskoulun luottoratsu. Tamma omaa erittäin kärsivällisen ja hyvän luonteen. Vilma on vankkarakenteinen ja jaksaa kantaa isommankin aikuisen. Se on toiminut myös vikellysharjoituksissa ratsuna. Sen koulutaidot eivät korkealle yllä, mutta etenkin lapsille loistava ensihevonen kokeilemaan kilpailemista. Estehevosena se on varovainen. Se ei ryntäile esteiltä toiselle. Säilyttää maltin ja hyppää pehmeästi. Jos tunnistaa lapsen epävarmuuden hän alkaa hyvissä ajoin ennen estettä jarruttaa ja tekee pehmeän kieltäytymisen. Eli kieltäytymiset ovat täysin arvattavissa. Kieltäytymiset eivät jää päälle, vaan hän on tarkka kuuntelemaan selässä olijan varmuutta. Vilmalle päätettiin



s. 20.04.2010   »   t. Lakean Oliviini   »   e. Riistovapaus
s. 10.12.2010   »   o. Lakean Kaapuri   »   e. Ääreläisten Saana

Kuninkaan Aarre on tarjolla jalostukseen. Asiasta kiinnostuneena yhteyttä voi ottaa sähköpostitse: [email protected]



Valmennukset / Kuulumisia

Metsätöitä / 12.09.2010
Takametsästämme kaatui edellisen myrskyn aikana useampi kuusi. Vedin torstaina metsävermeet päälleni ja otin moottirisahan mukaan. Karsin yhden kaatuneista puista ja sahasin sen kahteen osaan. Tänään otin Apin avukseni ja tarkoituksenamme oli hoitaa puu kotiin. Tukki sijaitsi rinteessä ja hieman hankalammassa maastossa. Mukaan otimme juuontovermeet ja juontokouran. Apin silmistä kiilui innostus. Hän vaistosi pääsevänsä töihin. Kun saavuimme tehtäväpaikalle kiinnitin ensimmäisen tukin juontokouraan ja annoin käskyn lähteä vetämään. Poika totteli ja lähti vetämään, mutta painoa olisi saannut olla perässä enemmänkin. Sain loikkia, kuin mikäkin hirvi, jotta pysyisin ohjien päässä. Tielle päästyämme Api korskahti tyytyväisenä ja ylpeänä. Olisi tehnyt mieli kellahtaa penkereelle. Olin jo aivan poikki ja vielä olisi toinenkin runko odottamassa. Toinen runko maltettiinkin jo vetää rauhallisemmin ja minunkin oli helpompi pysyä perässä.

Koko homman kotiin saaminen meni loppujen lopuksi hyvin vaivattomasti. Hikinen Api sai sylillisen kuivaa heinää karsinaansa ja puin sille fleece-loimen päälle. Olin huutanut hevosten hoitajallemme laittamaan kahvinkeittimen päälle heti, kun saavuimme talliin, joten kahvi oli jo nyt tippunut. Otin kahdella sokerinpalalla ja maitotilkalla höystetyn kahvini ja menin pihalle siitä nauttimaan. Olin hyvin tyytyväinen itseeni, että suoriuduin tehtävästi ihan itse Apin kanssa.

30.07.2010 / vetokilpailut
Virtuaalitalli Lakean ratsastuskentille alkoi aamutuimaan kerääntyä hevoskuljetus välineistöä. Kopeista asteli ulos monen värinen kirjo suomenhevosia. Yhteentoista mennessä paikalle oli saapunut yhteensä kaksikymmentäkahdeksan hevosta, joista kahdeksantoista oli tammaa ja kymmenen oria. Aamulla sää oli kolea, mutta puoleen päivään mennessä aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lämpömittari kipusi miltei hellelukemiin. Esiintymisareena eli 60 metrin vetosuora oli tehty Lakean parkkipaikalle. Kitkaksi mitatiin 48%, joten reen alkupaino oli kaikilla 500kg.

Ensimmäiset kaksi luokkaa olivat avoimet tammoille ja päivän ensimmäisen vedon veti Kya:n ohjastama Vetosiina. Vahvan alun jälkeen, matka lopahti hieman vajaaseen kymmenenteen portaaseen, jolla lopputuloksissa kuittasi kymmenennen sijan. Terhakan Toiveajatus otti myös vahvan alun, mutta vähän liiankin vahvan. Omistajan murheeksi kuului epämääräinen rusahdus, joka johti valjasrikkoon. Intoa pursuavan tamman suoritus loppui, ennen kuin pääsi alkuunkaan. Päivän pisimmän vedon teki ihailtavan sinnikkäällä vedolla Shavo:n ohjastama Narrilaivan Lemmenliekki, tuloksena 20prr. + 0,6m ja kuorman loppupainona 1000kg. Toisen tammojen luokan vedot olivat tasaisempia ja tiukemmat. Lopputuloksissa voittajan Ryysyrannan Keisarinnan ja toiseksi tulleen Muistoraunion Ikikullan väliin jäi vain kaksi metriä. Molemmilla loppupainona oli tällöin 950kg.

Oreista päivän kovimman vedon teki Riella:n ohjastama Junttapurhan Kopar luokassa kolme. Orin tulos oli 18prr + 0,4m ja loppupainona 950kg. Toiseksi kovimman vedon teki Lokin omistama Pikku Pilviveikko. Orin kaksi ensimmäistä pysähdystä tapahtui jo yhdeksännellä portaalla. Pilviveikko saikin kasattua itsensä uskomattoman hyvin ja veti tämän jälkeen vielä seitsemän porrasta, jossa tuli vasta kolmas ja viimeinen pysähdys.

Aarteen kanssa osallistuimme vain ensimmäiseen orien luokkaan. Tuloksena kolmas sija, eli 14prr + 0,6m. Loppupainona reessä 850kg. Kolmanteen sijaan olen erittäin tyytyväinen. Odotin kuitenkin, että ori olisi voinut vetää enemmäänkin. Treeniä olisi ilmeiesti tarve hieman tehostaa.



copyright © Virtuaalitalli Lakea
virtuaalihevonen - a virtual horse